ei kommentteja

Miksi metsästyskausi aloitetaan aina syksyisin?

Luvanvaraisten hirvieläinten metsästyskausi alkaa aina syyskuun alussa. Alkukauden metsästyksellä on tavoitteena torjua vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa jälleen syyskuun alussa. Muualla maassa hirveä on mahdollista metsästää  peltopassista ja valkohäntä- ja kuusipeuraa kyttäämällä myös muualta syyskuun alusta alkaen.

Peurat syyniin

Kolareita valkohäntäpeurojen tapahtuu runsaasti suuren peurakannan alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, jossa alkavan metsästyskauden tavoitteena on harventaa kantaa. Valkohäntäpeurakolarit painottuvat loka ja marraskuulle, jolloin peurojen kiima-aika lisää niiden liikuskelua.

Hirvikolarit ehkäisyyn

Myös hirvikolareita sattuu syksyllä runsaasti, koska hirvien kiima-aika syys-lokakuussa sekä siirtyminen talvilaitumille tekevät hirvistä levottomia kiimaohjuksia. Lisäksi syksyllä olosuhteet liikenteessä ovat sääolojen vuoksi huonot. Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella netissä.

Vahtimismetsästyksessä eläimen ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä toimintaa. Peurojen ruokinnassa on muistettava, ette ruokintapaikkoja EI tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen tieosuuksien läheisyyteen.

Lapin maakunnassa sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa hirvenmetsästys on sallittu 1.9.–20.9., minkä jälkeen hirvet rauhoitetaan niiden kiima-ajaksi. Jahtaaminen jatkuu jälleen lokakuun toisena lauantaina, jolloin myös muuallakin maassa alkaa varsinainen hirvinkaatokausi. Valkohäntäpeuran ja kuusipeuran varsinainen metsästyskausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, jolloin iso osa maamme metsästäjistä nuohovat haulikon piippunsa huolella.

Lue myös: Tässä muitakin hyviä syysaktiviteetteja!

Paljon lupia myönnetään?

Alkavalle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia myönnettiin hieman vähemmän ja valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä reilun viidenkymmenen tuhannen hirven ja 58 tuhannen valkohäntäpeuran pyyntiluvat. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa, riippuen metsästäjän ampumataidoista. Vasaan on hankalampi osua, etenkään kun kyseessä on humalainen suomalainen metsämies.

Metsästys on virkistävää toimintaa

Hirvieläimet ovat maamme tärkeimpiä riistaeläimiä ja niiden metsästykseen osallistuu vuosittain noin kolmannes Suomen kaikista 300 000:sta metsästäjästä. Hirvieläinten metsästyksellä on riistasaaliin lisäksi merkittävä virkistysarvo ja sosiaalinen merkitys, kuten laavulla örvellys ja klapien teko itseään tai toisia kirveellä mahdollisesti varpaan tyveen kolauttaen.

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Sivuston käyttötiedot lähetetään Googlelle. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoa

Lisätietoa löydät osoitteesta: https://www.google.com/policies/technologies/cookies/

Sulje